Maalämpöpumppu Vertailu

Maalämpöpumppu Toimintaperiaate

Maalämpö hyödyntää luonnonlämpöä. Maalämpöpumppu kerää, joko maahan, kallioon tai veteen varastoitunutta aurinkoenergiaa. Maalämpöpumppuja kutsutaan myös neste-vesilämpöpumpuiksi, koska lämpöenergia otetaan talteen keruuputkistossa kiertävään nesteeseen, josta se eri vaiheiden jälkeen siirretään vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään.

Tapoja kerätä varastoitunutta energiaa on kolme. Yleisimmin käytetään porakaivoa lämmönlähteenä, jolloin rakennuksen viereen porataan kallioperään n.100-200m syvyinen lämpökaivo. Kaivoon upotetaan liki pohjaan saakka ulottuva muoviputkilenkki maaputkipiirin sijaan. Tämän ansiosta porakaivon energiasaanti on noin kaksinkertainen putkimetriä kohti, jos verrattaan maahan kaivettuun putkeen. Porausreikää voidaan käyttää myös ilmastointiin ja jäähdytykseen. Mikäli keruuputkiston haluaa vaakasuoraan, kohteen tontin tulee olla suuri. Tällöin keruuputkisto kaivetaan tontillesi, jolloin putkisto kerää talteen maaperässä olevaa lämpöä. Monista väitteistä huolimatta, keruuputkisto ei vaikuta tontilla oleviin istutuksiin.

Maalämpöpumppu Toimintaperiaate

Lämpö voidaan ottaa talteen myös vesistön pohjasta keruuputkistolla, jolloin putkisto ankkuroidaan pohjaan painojen avulla. Energia otetaan talteen keruuputkiston avulla, jossa kiertävä maaneste on suljetussa järjestelmässä ja täysin myrkytöntä. Varastoituneen aurinkolämmön ansiosta putkistossa kiertävä maaneste lämpenee, jonka jälkeen se johdetaan lämpöpumppuun. Tällöin maaneste kohtaa kylmäaineen, joka alkaa kiehua. Tämä tapahtuma saa aikaan höyryä, joka johdetaan kompressoriin. Kompressorissa kylmäaineen paineen kasvettua lämpötila on noin 100 astetta, jolloin lämmin kaasu painetaan kondensaattoriin. Sieltä lämpö siirtyy lämmitysjärjestelmään ja höyry palautuu nestemäiseen muotoon. Paisuntaventtiilissä paine alkaa laskema, josta se höyrystimeen tultuaan muuttuu jälleen höyryksi.

Maalämpöpumpun (kompressorin) kokoa mitoitettaessa on lähtökohtana talon energiantarve kylmimpinä päivinä. Silloin kompressorin on katettava noin 70-80% talon lämmitystehontarpeesta. Tämä tarkoittaa, että energian tarpeesta katetaan kuitenkin noin 95-97%. Tämä perustuu siihen, että todella kylmiä päiviä on vain harvoin. Näin ollen sähkövastuksella tuotetaan 3-5% vuotuisesta energian tarpeesta. Maalämmönkeruuputkistossa kierrätetään jäätymätöntä nestettä, joka lämpenee muutaman asteen verran aina kun se on kiertänyt putkiston läpi. Oikea mitoitus on tärkeää, koska liian pienellä lämmönkeruuverkostolla ei pystytä tuottamaan riitävää määrää lämpöä. Keruupiirin mitoitus vaikuttaa järjestelmän toimintaan vähintäänkin yhtä paljon kuin itse lämpöpumppu ja sen teho. Sen mitoitukseen taas vaikuttavat talon vaatima lämmitysteho ja maaperän ominaisuudet.

Maalämpöpumpun vahvuudet/huonot puolet

Vahvuudet sisältävät: :

  • maalämpöpumppu säästää huomattavasti sähköä;
  • maalämpöpumppu parantaa ilman laatua;
  • lämmittää ja viilentää niin isoja kuin pieniä rakennuksia;
  • saa ilman kiertämään huoneistossa;
  • käyttää uusiutuvaa energiaa; nostaa omakotitalon jälleenmyyntiarvoa.

Heikkouksia ovat:

  • hankintahinta on kallis;
  • asentaminen vaatii yleensä yrityksen;
  • väärillä asetuksilla maalämpöpumppu lisää sähkönkulutusta;
  • maalämpöpumppujärjestelmän päivittäminen on kallista.