Mikä on paras maalämpöpumpun?
Ruotsin energiaviranomaiset testasivat kahdeksan myytävää eri valmistajien maalämpöpumppua. Testitulokset osoittavat, että ruotsalaisvalmisteisista malleista G3-lämpöpumpulla on kaikkein korkein vuosihyötysuhde, joten se tuottaa myös suurimmat säästöt. Energiaviranomaiset eivät valinneet testissä yksittäistä voittajaa, vaan selvitti, miten eri mallit suoriutuvat erilaisissa ympäristöissä.
Maalämpöpumppu on vaivaton eikä se vaadi juuri minkäänlaista huoltoa. Sen avulla tuotettu lämpö on pääosin uusiutuvaa energiaa ja tuotetun lämpöenergian hinta on alhaisempi kuin esimerkiksi sähkön tai öljyn hinta. Keskivertoa suuremmissa pientaloissa maalämpöpumppu on kannattavin vaihtoehto ja porakaivoa voidaan käyttää myös asunnon viilennykseen. Maalämpöpumppu voidaan asentaa myös vanhaan taloon, varsinkin jos talossa on vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä. Vertailun perusteella tärkeämpää kuin oikean pumppulaitteen valinta on koko talon lämmitysjärjestelmän hyvä suunnittelu.
Maalämpöpumppu – vertailu, hinta ja asennus
Maalämmön hinta koostuu maalämpöpumpusta, lämpökaivon porauksesta, asennustöistä ja kytkennöistä lämmönjakoverkostoon ja mahdollisista vanhan lämmityslaitteiston purkutöistä. Uudiskohteen rakentamisen yhteydessä asennettu maalämpö on yleensä edullisempi, kuin remontoitavan kohteen maalämpö. Tyypillisesti omakotitaloon tehtävä maalämpöprojekti on kokonaiskustannuksiltaan noin 15 000 – 25 000 euroa riippuen kohteesta. Lattialämmitys on kaikkein energiatehokkain vesikiertoinen lämmitystapa maalämpöpumpun kanssa, mutta remonttikohteissa kannattaa yleensä hyödyntää jo olemassa oleva vesikiertoinen patteriverkosto. Remontoitavissa kohteissa kustannuksia voi nostaa vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän puuttuminen, jolloin on rakennettava koko vesikiertoinen patteri- tai lattialämmitysjärjestelmä alusta asti, kun maalämpö otetaan käyttöön. Lue lisää: Maalämpöpumppu Hinta | Maalämpöpumpun Asennus
Maalämpöpumpun vuonna Suomessa
Maalämpöpumppu on yksi Suomen suosituimpia omakotitalojen lämmitysjärjestelmiä. Maalämpöpumpulla on monia etuja: luontoystävällinen, pitkäaikainen, huippu hinta- ja laatusuhde. Maalämpö on aurinkoenergiaa. Aurinkolämpöä saamme yllin kyllin kesäaikana ja sitä varastoituu maa- ja kallioperään sekä vesistöihin auringonpaisteen, lämpimän ilman ja sateiden kautta. Talvella auringon lämmittävä vaikutus on meidän pohjoisilla leveysasteillamme niin vähäistä, että meidän on turvauduttava varastoituneeseen aurinkolämpöön muodossa tai toisessa. Tutkimusten mukaan noin 3 % osuus vuosittaisesta auringon maahan varastoituvasta energiasta riittää vuotuisen lämmöntarpeemme kattamiseen maalämmöllä. Maalämpö on kokemuksen mukaan varma ja tasainen lämmönlähde ympäri vuoden.
Maalämpöpumput hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunutta aurinkoenergiaa. Kallioon porattu lämpökaivo on nykyään yleisin maalämmön talteenottotapa. Mikäli tontti on iso, voidaan lämpöä kerätä myös noin metrin syvyyteen asennetulla vaakaputkistolla. Vesistöjen läheisyydessä voidaan keruuputkisto ankkuroida painoilla pohjaan. Keruuputkistossa kiertää jäätymätön neste, joka lämpenee muutaman asteen matkansa aikana. Keruupiirin nesteestä saatava lämpö höyrystää lämpöpumpussa kiertävän kylmäaineen. Höyrystyneen kylmäaineen painetta nostetaan kompressorilla, jolloin myös sen lämpötila nousee. Kylmäaine lauhtuu lämpöpumpun lauhduttimessa jälleen nesteeksi, jolloin se luovuttaa lämpöä lämmönjakoverkkoon ja lämpimään käyttöveteen.
Hankittaessa maalämpöpumppujärjestelmää on erittäin tärkeää, että keruuputkisto mitoitetaan oikein. Maalämpöpumpun kompressori tarvitsee sähköä toimiakseen. Maalämpöpumpun tuottamasta lämmöstä noin 2/3 on maaperästä otettua uusiutuvaa energiaa ja noin 1/3 on tuotettu sähköllä. Maalämpöpumppu voidaan asentaa esimerkiksi kodinhoitohuoneeseen tai erilliseen tekniseen tilaan. Maalämpöpumppu tuottaa yleensä sekä lämmityksen että käyttöveden. Vesikiertoinen lattialämmitys soveltuu erityisen hyvin maalämpöpumpun lämmönjakotavaksi, mutta nykyisillä maalämpöpumpuilla lähes yhtä hyviin lämpökertoimiin päästään myös vesikiertoisilla patterijärjestelmillä.
Lue lisää: Maalämpö Wikipedia